Kävin läpi tässä yhtenä päivänä lankavarastojani, mikä oli suuri urakka ottaen huomioon miten sekaviksi kietoumiksi ne olivat päässeet. Lankoja on liikaa, ne täyttävät liikaa kaappitilaa. Olenkin yrittänyt nyt neuloa loppuun erityisesti sellaisia lankoja, joista en juurikaan pidä päästäkseni niistä riesoista eroon. Jotain pientä on valmistunutkin, nimittäin harmaat pörhölapaset kerän lopuista. Sininen lanka oli samoin kerän loppu jostain toisesta projektista.
En pidä erityisemmin näistä väreistä vaatteissa, joten ehkä lapaset menevät pukinkonttiin (minun tekotahdillani on hyvä aloittaa joululahjojen valmistelu ajoissa...). Toisaalta lapaset näyttäisivät sopivan aika hyvin yhteen yhden tosi vanhan itsetekemäni kassin kanssa. Hmm...
Kirjoneulesukat etenivät tähän vaiheeseen mutta saivat sitten purkutuomion. En pitänytkään raidoituksesta, enkä tiimalasikantapäästä näissä sukissa. Varsi on niin mieluinen, että haluan teräosienkin olevan sellaiset, joista pidän. Siis yksiväriset tumman- tai vaaleanruskeat, eli lankaa pitää poiskulutuksen sijasta hankkia lisää! Miksei ruskeaa villalankaa muuten saa enää nykyään oikein mistään? Eivät kai kaikki voi haluta pelkästään niitä karkkivärejä?
Näiden sukkien vartta oli ihana neuloa, mallikerta on sopivan yksinkertainen ja helppo muistaa, mutta kuitenkin riittävän mielenkiintoinen. En olisi malttanut lopettaa neulomista, vielä yksi mallikerta, vielä yksi...
Tuo turkoosi oli muuten joskus inhokkivärejäni, mutta mitenköhän siihen on nyt kummasti silmä tottunut? Eihän minun makuuni pitänyt muotitrendien vaikuttaa... Kivalta tuo väri kumminkin ruskean kanssa on ruvennut näyttämään.
Sen jälkeen kun minulle selvisi, että lapasia voi tehdä myös toisin kuin koulussa opetettiin, eli aloittaa kärjestä ja neuloa ylhäältä alaspäin edeten, se on ollut suosikkitapani. Miksi tuollaistakaan ei oivalla itse, tekee vaan niinkuin on aina ennenkin tehty? Mitäköhän kaikkea muuta arkirutiineissani olisi mahdollista tehdä toisin ja paljon nokkelammin, mutta en vain oivalla? Kärjestä aloittaessa lapasia voi sovittaa loistavasti työn edetessä ja peukalon kohdan asemoida juuri oikealle korkeudelle. Kirjoneulelapasissa myös kuvio on helpompi sommitella kauniiksi kun aloittaa kärjestä, kuvio ei katkea kesken.
Nämä jussi-langat eivät muuten kuulu riesalankoihin, joista yritän hankkiutua eroon, vaan päinvastoin. Keräilen näitä ihania murrettuja sävyjä…
Mutta mitä ihmettä voisin tehdä näistä?
Miksi olen hankkinut näin monia yksittäisiä keriä näin paksuja lankoja? Pipojako varten? Enhän edes pidä paksuista langoista. Neulepinnasta tulee harva eikä ainakaan pipojen kohdalla ole kivaa, jos päähineestä tuulee läpi. Lisäksi neule nukkaantuu nopeasti rumaksi. Vyötteetkin ovat useimmista hukkuneet jonnekin. Jotain järkevää käyttöä näille pitäisi keksiä, koska vievät liikaa tilaa kaapissa ja lisäksi eivät ole edes olleet mitään halpoja, hirvittää kun lasken noiden yhteishintaa, vaikka osa onkin tarjouskeriä. Ainoa ja Poppia ja HipHoppia ja jotain, mitä en tunnista. Haljut harhaostokset! Yksi kerrallaan salakavalasti ne ovat ruokakauppaostosten lomassa hiipineet kotiini.
Ostin myös taas lisää siemeniä. Prismasta löytyi mm. hauska mikko mallikas –kuosinen valikoima.
4 kommenttia:
Olen kans ihmetelly ruskean villalangan vähyyttä. Pengoin vanhoja jämäkeriä ja täytyy sanoa, että esimerkiksi Novitalla on joskus ollu tosi nättejä murrettuja sävyjä.
On muuten nätti lapasenalku. Mulla on seuraavana projektina neuloa sukat kärjestä lähtien. Lapaset olen jo sillä lailla tehny, ja oli kyllä kätevää.
Oi, kaikkea ihanaa! Lapaset näyttävät tosi kauniilta, ja minusta kyllä nuo sukatkin ovat kivan näköiset… Kauniita värejä! Olen katsellut tuota DoRedo-kirjaa ruotsinkielisenä Akateemisessa, se näyttää lupaavalta. :-)
Minä ostin tänä talvena uuden kaapin langoilleni, ja lankojen muuttopuuhissa tein sitten radikaalin ratkaisun: lahjoitin kaikki epämieluisat, perityt ja hamstratut, langat lähetyksen kirpparille. Mun on yleensä vaikea heittää mitään käyttökelpoista pois, mutta tämä siivous kyllä kevensi mieltä!
Sukka on tosi nätti, kävis mulle ihan hyvin noinkin! Myös lapasen alku ja Mikko Mallikas-pussit näyttävät ihanilta :)
Kiitos kommenteista! Noissa sukissa minua harmittaa se, että ihana kirjoneulevarsi jäisi yleensä sukkia käyttäessäni farkunlahkeen alle piiloon, ja näkisin vain nuo teräosan raidat. Ja raidoista sellaisenaan en taida oikein tykätä... Ehkä sukat valmistuvat sitten ensi vuoden kevättalveksi, kunhan saan jostain taas hommattua ohutta ruskeaa lankaa...
Erittäin hyvä ajatus voisi olla lahjoittaa ylimääräiset langat vaikkapa Ninnin hyväntekeväisysprojektiin,
http://ninninpinni.blogspot.com/2006/04/hyvntekevisyyskampanja-jatkuu-viel.html .
Toisaalta suurin osa riesalangoistani on niin karmeita, että en edes kehtaa lahjoittaa niitä mihinkään, kun epäilen, että niiden kanssa tekemisiin joutuminen tuskin ainakaan edistäisi kenenkään mielenterveyttä. Minulla on ollut paha tapa jopa joskus ostaa eurolla tai parilla kirpparilta vanhoja, jonkun käsin neulomia villapaitoja (sellaisia varsin epäonnistuneen oloisia tekeleitä siis...) ja sitten purkaa ne aikomuksena käyttää langat johonkin muuhun! Ajatus on hyvä mutta toteutus kyllä raastaa hermoja...
Lähetä kommentti