Juhannus oli suloinen: yllinkyllin ystävävieraita, ruokaa, juomaa, aurinkoa ja saunomista kolmen päivän ajan. Ei voi toivoa parempaa. Myös juhannuksen jälkeinen loma sisälsi sopivassa suhteessa viltillä loikoilua omenapuun alla, auringon kimallusta vedessä, uimista ja rannalla lekottelua, metsämansikoiden maistelua ja nokkosten keräilyä, ruuanlaittoa avotulella, frisbeen heittelyä ja nurmikolla kirmailua. Kerran ehdimme kalaankin.
Oli ihanaa laiskotella, kun oli liian kuuma tehdä mitään hyödyllistä. Sadepäiviksi riitti pientä puuhastelua kuten ullakon siivousta. Retki kaatopaikalle ullakolta raivattuja rojuja viemään on myös omanlaisensa elämys joka pitäisikin aina kerran parissa vuodessa kokea. Jonkin aikaa kaatopaikkakäynnin jälkeen jaksaa taas hillitä roinan osteluaan, kun mielessä on konkreettisemmin, mihin mikäkin esine mahtaa sitten aikanaan päätyä, ja muistaa entistä paremmin ainakin pyrkiä ostamaan vain järkeviä tavaroita, maatuvia tai kierrätettäviä materiaaleja.
Vintiltä löytyi toki muutakin kuin poisheitettävää roinaa, mm. tämä virkattu pitsiaarre.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti