Päivitystauko venyi vahingossa tavattoman pitkäksi. Tässä siis touko-kesäkuun suuri kaksoisnumero. Seuraavan kerran saatankin päivittää vasta heinäkuun puolella. Loma alkaa!
Toukokuun viikonloput kuluivat metsänistutushommissa, joten vapaa-ajan käyttöä ei tarvinnut sen kummemmin miettiä. Kuusentaimia pottiputkella ja koivuntaimia kuokalla upposi aukon täytteeksi.
Käsitöitä en ehtinyt tehdä toukokuussa lainkaan, ja kesäkuun suloinen kuumuus vei lopunkin mielenkiinnon puuhailla villalankojen parissa. Ompelukoneen ääressä sisällä istuminen ei sekään ole houkutellut. Pyöräily, auringossa loikoilu ja muutamat kesäjuhlat ovat riittäneet ohjelmaksi viikonlopuille. Hyasinttipapuköynnökselleni tosin kyhäsin tällaiset köysitikkaat kiipeiltäväksi.
Pajusta punottu kiipeilytuki on anopin taidonnäytteitä. Kasvaisivatpa susannat nopeammin.
Ylläolevaa kuvaa ottaessani huomasin, että kesä on jo pitkällä. Heti toukokuun jälkeen kesänviettoon hiipii haikeus ja tietoisuus siitä, että tätä ihanuutta ei kestä ikuisesti. Kaikki vuodenajat ovat omalla tavallaan parhaita, mutta kesä etenee ja muuttuu aina niin nopeassa tahdissa, että ajan kulkua toivoisi usein voivansa jarruttaa. Kaksi viikkoa poissa maalta ja kesästä on kokonainen vaihe mennyt ohi, jäänyt väliin. Viikkokin poissa niin jo silloin kaikki on ehtinyt muuttua, kypsyä ja edetä harppauksin. Vauhti on huikaiseva. Mutta nyt loma on käsillä ja aion siemailla kesästä minkä suinkin ehdin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti