Huivivillitys jatkuu

Pitsihuivit ovat vieneet minut mennessään. Osasyynä on epäilemättä ahkera neuleblogien selaaminen, sillä toinen toistaan ihanampia huiveja on esillä kaikkialla. Pavoniksen valmistuttua (sen suuritöisyydestä ja aikarajan aiheuttamasta niskaa ja hermoja kiristäneestä loppukiireestä huolimatta) ei innostus huiveihin suinkaan ole vähentynyt vaan lisääntynyt. Tekeillä on mm. Lacy Stole mustasta Floricasta Lionbrandin ohjeella...


...ja välissä tekaisin myös pienen huivin kerästä Novitan Pop-lankaa. Löysin pitsimallin joka sopii mielestäni hienosti myös paksulle langalle (Neulojan käsikirja s. 91) ja neuloin tämän pikkuhuivin. Tykkään kovasti lehtikuviosta, sen neulominen paksulla langalla oli todellista rentoutumisneulontaa, mutta pituutta huiville olisi saanut tulla hieman enemmän - puolitoista kerää olisi ollut sopivampi määrä lankaa tähän.


Kiva, mutta näin lyhykäinen siitä tuli...


Mitäpä näistä sitten on aloitettu?


Niinpä niin, pitsihuiveiksi haluavat hekin tulla... Tietenkään naisella ei koskaan voi olla liikaa huiveja, mutta ehkä nämä vaihteeksi päätyisivät lahjaksi, eikä itselle. Onneksi joulu lähestyy ja näille kahdelle on jo mielessä mahdolliset vastaanottajatkin.

Lopuksi vielä äidin tekemiä lapasia (eivätkö olekin ihania?):

Pavonis

Nyt kuvia huivistani! Lankana oli tummanruskea Kid Mohair, neuloin puikoilla 4,5 mm ja ohje löytyi Särmän blogista, siis Pavonis. Lankaa käytin vajaat kolme ja puoli kerää (n. 175 g).
Tästä se alkoi:


Tällainen siitä tuli:

Olin varannut työtä varten neljä kerää, ettei lanka lopu kesken. Lankaa riitti ja riitti, ja koska halusin ison huivin, neuloin sitten toistoja kokonaiset 10 mallikertaa. Pingotuksen jälkeen totesin, että huivista tuli suuuuuri... Pitsikuvio on varsin monimutkainen ja virheitäkin sattui useampia, harmittavimpana ehkä melko alkuvaiheessa kahteen kertaan neulomani rivi. Tätä pörhötakkulankaa ei kuitenkaan noin vain käydä purkamaan, joten virhe sai jäädä.

Allaolevassa kuvassa huivin väri ei ole ihan kohdallaan, mutta siitä näkyy huivin koko.

Kiitos Särmälle ohjeesta, malli on mielestäni kaunis!

Onnettaren tuomaa

Sain tänään postissa aivan ihanan paketin - Lellun blogissa voittamani arpajaispalkinto saapui perille! Palkinnossa toistui sama teema kuin Lellun tekemässä taidokkaassa laukussa eli mariannekarkkinen punavalkoinen väritys. Sisu-langat ovat aivan ihanat ja pääsevät varmasti pian puikoille (näen mielessäni punavalkoiset kirjoneulelapaset...) ja kortti kaunis. Nyt minua ei enää ihan niin paljon harmita, etten ehtinyt ajoissa ilmoittautua "Salaiseen Neuleystävään", kun sain jännityksellä odotella tätä ihanaa pakettia. Kiitos Lellu!

Tässä vielä ennakkoväläys mohairhuivista, jonka ennätin kuin ennätinkin saada valmiiksi ja harteilleni viimeviikonloppuisiin ystävän häihin. Täpärälle meni, sillä huivia pääteltiin ja pingotettiin vielä juhlapäivän aamuna! Kuvia valmiista huivista tulossa myöhemmin...

Kesän satoa

Käsitöiden osalta kesän sato jäi varsin laihaksi... Langanpäiden päättely ja vetoketjun kiinnittäminen ylläolevaan virkattuun pussukkaan oli oikeastaan ainoa käsityö mitä kesäkuukausien aikana tein. Pussukka olikin odottanut näitä viimeistelytoimia vaivaiset seitsemän vuotta. Varsinaista käyttöä pussukalle ei ole vielä löytynyt, se on kooltaan hieman postikorttia suurempi ja siinä voi varmaan säilyttää... jotain.

Puutarhan satoa on tullut runsaammin, varsinkin marjoja oli kuivuudesta huolimatta valtavasti. Tässä kuitenkin tarjolla itse kasvatettuja makeita kirsikkatomaatteja, olkaapa hyvä!